Julkaistu 5.10.2021
Aikaisemmassa blogissamme toimme esille, että laatujärjestelmän käyttöönottaminen on yritykselle kannattava investointi kiireestä tai suhdanteista riippumatta. Lisäksi todettiin, että laatujärjestelmä tarjoaa erinomaisen viitekehyksen ja työkalun yrityksen toiminnan kehittämiselle. Näinhän se menee ja tässä blogissa haluan vähän laajentaa ajatusta laatujärjestelmän hyödyistä käyttämällä esimerkkinä erästä asiakastamme eli Rautarakenne ja Asennus Kuusinen Oy:tä, jonka kanssa aloitimme yhteistyön vuoden 2014 alussa.
Rautarakenne ja Asennus Kuusinen eli tässä tarinassa käytän lyhennystä RRAK on perustettu parikymmentä vuotta sitten ja toimi ensimmäistä kertaa tavatessamme Vantaan Petikossa vähän autotallia suuremmassa tilassa. Työntekijöitä oli yrittäjän eli Antin lisäksi muutama. Yritys valmisti kantavia teräsrakenteita ja toimi metallituotteiden alihankintapajana.
Vuoden 2013 kesäkuussa Suomessa otettiin käyttöön EU:n rakennustuoteasetus, joka on direktiivistä poiketen pakottavaa lainsäädäntöä ja koskee jokaista Euroopan Unionin CE-merkintää edellyttäviä rakennustuotteita valmistavaa yritystä. Asetuksen ytimenä oli harmonisoida markkinat eli yhtenäistää EU:n alueella olevat vaatimukset siten, että Suomessakin valmistetut tuotteet oli mahdollista toimittaa vaikkapa Saksaan ilman, että törmätään osavaltiokohtaisiin standardivaatimuksiin.
Asetus tuli silloin kattamaan yli 450 erillistä tuotestandardia ja tarkoittaa käytännössä sitä, että rakentamisessa voidaan käyttää ainoastaan hEn-standardin mukaisia CE-merkittyjä tuotteita, mikäli kyseiseen tuotteeseen liittyy asetuksen mukainen standardivaatimus. Asetus koskettelee tuhansia suomalaisia yrityksiä ja satoja erilaisia tuotteita, joihin kuuluu mm. ovet ja ikkunat, kantava kiviaines ja kantavat teräskanteet. CE-merkittävien tuotteiden tulee täyttää viitestandardien tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ja yrityksen tehtaan sisäisen laadunhallinnan tulee olla standardien vaatimuksen mukainen.
Kantavien teräsrakenteiden osalta asetus astui voimaan 1.7.2014. Koska kantavien teräsrakenteiden valmistuksessa tehdään räätälöityjä tilaustuotteita, valmistettuja rakenteita tai niiden osia ei voida testata laboratorio-olosuhteissa, toisin kuin sarjatuotantona valmistettuja tuotteita. Konepajoissa arviointi kohdistuukin valmistusmenetelmiin ja yrityksen tekniseen osaamiseen, kuten hitsaus ja materiaalin hallinta. Vaatimuksenmukaisuus varmistetaan siten, että ilmoitettu laitos (esimerkiksi Kiwa Inspecta, DEKRA Industrial, Eurofins Service, DNV GL tai Bureu Veritas) tekee yritykseen standardin edellyttämin välein arviointikäynnin, jolloin arviointia suorittava henkilö (auditoija) tarkastaa toimitaanko viitestandardin vaatimusten mukaisesti. Rakennustuoteasetus edellyttää, että yrityksellä on viitestandardin mukainen tehtaan sisäisen laadunhallinnan käsikirja (FPC-manuaali), jonka vaatimuksen mukaisuuteen arviointi kohdistuu.
Rautarakenne ja Asennus Kuusinen Oy:lle myönnettiin standardin SFS-EN 1090-1 mukainen CE-merkintäoikeus kesällä 2014. Ilmoitettu laitos oli DEKRA Industrial Oy. Yrityksen liikevaihto oli tuolloin alle 300.000 euroa. Kohta sertifioinnin jälkeen RRAK aloitti ei-kantavien teräsosien toimituksen suurelle Suomessa toimivalle monialayritykselle. Yhteistyön käynnistymisen edellytyksenä yrityksen osaamisen lisäksi oli sertifioitu laadunhallintajärjestelmä, joksi hyväksyttiin kantavien teräsrakenteiden FPC-manuaali. Muutama vuosi sitten päämies ilmoitti, että koska yrityksen liikevaihto oli reilusti yli miljoonan, RRAK:n piti rakentaa ISO 9001 laatujärjestelmä, joka toteutettiinkin DEKRAN auditoimana keväällä 2019. Yrityksen ulkoistettuna laatupäällikkönä vastasin tuolloin myös laatujärjestelmän vaatimuksenmukaisuudesta.
Rautarakenne ja Asennus Kuusinen on hyvä esimerkki siitä, mikä merkitys laadunhallintajärjestelmällä yritykselle parhaimmillaan on. Ensinnäkin sen ansiosta yrityksen toimintaan tuli jämäkkyyttä ja kurinalaisuutta jo senkin takia, että toiminnan standardinmukaisuutta arvioidaan vuosittain tiukkoja standardivaatimuksia vasten. RRAK:n tapauksessa sovittiin jo alussa, että PKY-LAATU vastaa laadunhallintajärjestelmän ylläpitämisestä, mutta vastuu toiminnan laadukkuudesta on yrityksellä itsellään. Ajatus lähti siitä, että meillä laatutalona on osaamista standardeista, mitä RRAK:lla ei ollut. Yritys onkin voinut keskittyä asiakasvaatimusten mukaisiin korkealuokkaisiin tuotteisiin, joita olivat kantavien rakenteiden lisäksi muut haastavat terästuotteet. Minä olen vastannut laatupäällikkönä siitä, että yrityksellä säilyy oikeus CE-merkitä tuotteet viitestandardien vaatimusten mukaisesti. Siten olemme voineet tarjota laadunhallinnan työkaluja yrityksen kasvun eri vaiheisiin.
Olen konsulttina siis eräänlainen mahdollistaja, possipilaattori, mitä termiä usein sisäpiirissä käytän. Minä ja kollegani mahdollistamme siis yrityksen pääsyn markkinoille ja olemme mukana järjestelmää ylläpitämässä, kehittämässä ja laajentamassa. Koulutamme myös henkilöstöä standardien vaatimuksien mukaiseen toimintaan ja autamme yritysjohtoa kehittämään osaamistaan organisaation elinkaaren eri vaiheissa.
Pekka Ovaska
laatuasiantuntija, kehittäjä ja mahdollistaja
