Työtapaturmia sattuu ja tapahtuu Suomessa vuosittain noin 120 000. Näistä alle 30 on kuolemaan johtavia. Työtapaturmista yli 110 000 sattuu palkansaajille ja 10 000 yrittäjille. Moni Tapaturma johtaa vammautumiseen, osa invaliditeettiin. Niin asianomaiselle kuin yritykselle aiheutuu suuret menetykset ja lisäksi käytännön ongelmia. Useimmat lukijat muistanevat kuolemaan johtaneita työtapaturmia, jotkin niistä hyvinkin läheltä.
Ensimmäinen kansainvälisesti hyväksytty työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen (TTT) vaatimusstandardi ISO 45001 on saatu aikaan 2018. Kymmenet maat sorvasivat sitä pitkään, paljon yli alkuperäisen tavoiteajan. Tämä selittyy maiden erilaisella tasolla työterveys- ja työturvallisuusasioissa sekä erilaisella TTT-asenteella ja TTT-kulttuurilla.
Intiassa, Venäjällä, Kiinassa ja USA:ssa työtapaturmakuolemat ovat monta kertaa yleisempiä kuin EU:ssa. Tilastokärkenä on Turkki, jossa työtapaturmaiset kuolemat ovat yli 10 kertaa yleisempiä kuin EU:ssa ja yli 20 kertaa yleisempiä kuin Suomessa. Suomi on tapaturmakuolemilla mitattuna maapallon työturvallisimpia maita.
Työturvallisuus on parantunut Suomessa 140 vuotta
Kehitys käynnistyi Suomessa tehdastyötä koskevilla säädöksillä, joista ensimmäinen oli vuoden 1879 elinkeinoasetus. Asetus sisälsi työterveyssäädöksiä ja lisäksi se muutti työnantajan ja henkilöstön keskinäisen suhteen. Aiempi patriarkaalinen työsuhde muuttui siten, että vastuu työntekijöiden työsuojelun toteutumisesta siirtyi vuonna 1879 valtion, siis autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan, hoidettavaksi.
1880-luvulla nousivat tarkasteluun tehdastyön työtapaturmat ja sairastumiset. Työolosuhteisiin kiinnitettiin huomiota. Tunnistettiin TTT-riskejä. Niiden top 6-luettelo oli seuraava: lapsityö, yötyö, pitkät työpäivät, epäterveellinen ruoka, huono tuuletus, vaaralliset kemikaalit.
Vuonna 1898 tehtaat raportoivat teollisuushallitukselle 681 tehdastapaturmaa, joista 18 oli kuolemantapauksia. Suhteellinen kuolleisuus vuonna 1898 oli 72 työpaikkakuolemaa 100 000 palkansaajaa kohti.
Vuoteen 1961 mennessä työtapaturmaiset kuolemat vähenivät 67 % eli 24 kuolemaan 100 000 työntekijää kohti. Edelleen vuoteen 2016 mennessä luku laski 1,2 kuolemaan 100 000 palkansaajaa kohti. Ajanjaksolla 1961-2016 vähennys oli siis 95 % ja ajanjaksolla 1898-2016 yli 98 %
Miten tähän on päästy?
Yksi kehityksen syy on lainsäädännön parantuminen ja monitasoinen työsuojeluyhteistyö, toinen on asenteiden muuttuminen, kolmas on johtamisjärjestelmien kehitys. Monella meistä on havaintoja siitä, että asenteiden muutosta tarvitaan edelleen! Menehtyyhän työpaikkakuolemissa 20 - 25 ihmistä joka vuosi. Tavoite on nolla työtapaturmaista kuolemaa. Toinen tavoite on pienentää työtapaturmaisesti invalidisoituvien määrää.
Johtamisjärjestelmiin sisältyy nyt TTT-standardi ISO 45001:2018 ja osallistaminen on yksi sen avaintermeistä. Osallistaminen on prosessi, jossa yksilöitä tai yhteisöjä tuetaan, kannustetaan tai kehotetaan osallistumaan toimintaan tai päätöksentekoon. Tarve osallistua syntyy siis jossain muualla kuin osallistujan mielessä.
Järjestelmällinen johtaminen vähentää työtapaturmakuolemien riskiä
TTT-on yhteinen asia, jota kukaan ei voi yksin omia. ´Osallistaminen´ kertoo sen, että TTT:tä tarvitsee johtaa järjestelmällisesti johtamalla samalla niitä ihmisiä, jotka ovat töissä meidän yrityksessä ja organisaatiossa. Tällöin henkilöstö voi ottaa vastuuta työterveys- ja turvallisuusasioista. Sen on mahdollista johtaa parempaan työturvallisuuteen. Asia kuitenkin riippuu sinusta johtajana!
EU-tasolla tehty tutkimus kertoo, että mikäli henkilöstöllä on luottamus siihen, että heidän tekemänsä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat havainnot ja ilmoitukset johtavat toimenpiteisiin, työtapaturmakuolemien riski vähenee. Yhtä suuri merkitys on työnjohdon aktiivisuudella.
Suurin merkitys työtapaturmaisen kuolemanriskin pienentämisessä on kuitenkin sillä, että riskien arvioinnit tehdään työpaikan omin voimin ja että TTT-asioita käsitellään säännöllisesti ja järjestelmällisesti johdon katselmuksissa ja vastaavissa.
Siis toimintajärjestelmät ajan tasalle ja käyttöön organisaationne hyödyksi!
- Jussi Lukkari
